maanantai 22. joulukuuta 2008

Seurustelua enkelten kanssa


Haurasta, kaunista, puhdasta.
Pehmeää kuin Enkelin kosketus.
Epätodellista, niin turvallista,
harhaa.
Sitä se oli.
Kaunista harhaa,
josta kaikki alkoi
ja johon kaikki päättyi.
Pehmeästi poskelle sipaisten,
lempeästi toiselle hymyillen ja
omista kahleista vapautuen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti