sunnuntai 30. elokuuta 2009

Hopeasydän


Sydämesi on tummunut
sen hohto sammunut

Kauneimmasta hopesta
parhaasta valamosta

Mutta ei kauneinkaan hopea loista
käsissä kalman kylmien
utuista peilipintaa ei poista
Valoa hohtaa himmentyen

pimeän meren pohjassa
Kimaltaa jalometalli hukassa

Odottaen arvoistansa

sydän kauneimmasta hopeasta
ei koskaan lakkaa hohtamasta



Sananen runosta:
Omistettu Suchille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti